Joukkohauta mäntykankaalla

Tammisaaren vankileirin muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Uuno F. Inkinen.
Tammisaaren vankileirin muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Uuno F. Inkinen.

Vankileirin ja muistomerkin historiaa


Kansalaissodan päätyttyä 1918 perustettiin eri puolille Suomea leirejä, joihin koottiin hävinneen punaisen osapuolen vankeja. 
Näistä yksi oli Dragsvikin kasarmialueella lähellä Tammisaarta. Vankileiri perustettiin toukokuussa 1918 ja muuttui pakkotyölaitokseksi syyskuussa. Suurimmillaan leiri oli 20 – 24.6 välisenä aikana, jolloin vankeja oli virallisen kirjanpidon mukaan 8 597.  Tämä oli 11,4 % koko maassa olevien vankien lukumäärästä. 

Kuoleman vankileiri
Muonitusolot vankileirillä muodostuivat poikkeuksellisen surkeiksi ja kuolleisuus korkeaksi. Niinpä vuoden 1918 kesä-joulukuun aikana leirillä kirjattiin 2 873 kuollutta vankia, nykytiedon mukaan kaikkiaan noin
3 100. Muihin leireihin verrattuna kuolleisuus oli Tammisaaressa poikkeuksellisen korkea. Vankimäärään nähden kuolleisuusprosentti oli yli 35 %, kun Hämeenlinnassa, jossa kuoli 2 119 vankia, se oli 18 %. 

Joukkohauta mäntykankaalla 
Kuolleet haudattiin varuskunnan lähellä olevalle kankaalle kolmeen rivihautaan. Hautapaikka oli hoitamatta, piikkilanka-aidan ympäröimänä, aina vuoteen 1951 saakka, jolloin paikalle pystytettiin muistomerkki Entiset Punakaartilaiset ry:n toimesta. Muistomerkin on suunnitellut Uuno F. Inkinen

Vainajat saavat nimen haudalleen 
Kansalaissodan 70-vuotismuistotapahtuman järjestämiseksi perustettiin vuonna 1986 Tammisaaren Ammatillisen paikallisjärjestön aloitteesta kansalaistoimikunta. Tehtäväkseen se sai tapahtuman järjestämisen lisäksi selvittää joukkohaudassa nimettöminä olevien vainajien henkilöllisyyden ja nimien tallentamisen. 

Muistomerkkiä laajennettiin arkkitehti Paavo Kaipaisen suunnitelmien pohjalta graniittisilla paasilla, joihin kiinnitettyihin kuparilaattoihin kaiverrettiin 2 897, silloin tiedossa oleva vainajien lukumäärä, haudassa lepäävän nimi, syntymäaika, kotikunta ja kuolinpäivä. Tapahtuman valmisteluihin liittyvässä tutkimuksessa selvisi, että vainajia oli edellä mainittua lukua enemmän, koska viranomaisten toimesta vainajien kirjaus aloitettiin vasta kesäkuussa 1918. Niinpä tutkimukseen varatun ajan loppuessa kaikkia nimiä ei ehditty riittävällä tarkkuudella varmistaa. Muistomerkkiin varattiin tämän vuoksi tilaa lisänimille. 

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto osallistuivat 4.6.1988 pidettyyn Tie Tammisaareen 70 -muistotapahtumaan.
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto osallistuivat 4.6.1988 pidettyyn Tie Tammisaareen 70 -muistotapahtumaan.

Kunnianosoitus kansalaissodan uhreille 
Muistomerkin laajennuksen paljastustilaisuuteen 4.6.1988 osallistui noin 4000 henkeä. Tilaisuuteen osallistui myös tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto sekä puolustusvoiminen komentaja, kenraali Jaakko Valtanen. Tilaisuus oli merkittävä, sillä ensimmäisen kerran Suomen historiassa tasavallan presidentti ja puolustusvoimien komentaja osallistuivat punaisten haudalla järjestettyyn tilaisuuteen. 


Vainajat siunataan viimeiselle leposijalleen 
Tikkurilan punakaartin välskäri Viljo Sohkanen puhui 4.6.1988 tilaisuudessa ja totesi, että ”tänne toverimme peitettiin siunaamatta”. 
Vuonna 1993 kansalaistoimikunta järjesti haudalla tapahtuman jossa Porvoon piispa Erik Vikström siunasi haudassa olevat vainajat viimeiseen lepoon. Tämä oli ilmeisesti ensimmäinen kerta kun Suomen valtiokirkon piispa siunasi joukkohaudoissa olevia punaisia vainajia. Myöhemmin vastaavanlaisia siunaustilaisuuksia on järjestetty useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. 


Muistomerkiin tulee lisää nimiä                
Muistomerkkiä kunnostettiin 1998 ja järjestettiin tilaisuus, jossa mm lisättiin uusia tietoon tulleita nimeä.      


Näyttelytila avataan muistomerkin lähelle

Vuonna 2008 järjestettiin muistotilaisuus jolloin myös avattiin näyttelytila ja pysyvä näyttely muistomerkin läheisyyteen. Tilaisuuteen osallistui myös tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka myös piti tilaisuuden muistopuheen. 

 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti muistopuheen Tie Tammisaareen 90 vuotta -tapahtumassa 14.6.2008.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti muistopuheen Tie Tammisaareen 90 vuotta -tapahtumassa 14.6.2008.

Muistomerkin laatoissa nyt yli 3000 nimeä   

Vuonna 2012 järjestettiin jälleen, muistomerkin vastaperustetun hoitoyhdistyksen toimesta, muistotilaisuus, jossa voitiin paljastaa uusia yhdistyksen tutkimusten ja Sotasurmat-tiedoston kautta tietoon tulleita vankileirillä kuolleiden nimiä. 


Sisällissodan 100-vuotismuistovuosi 2018 

Vuonna 2018 vietettiin vankileirin ja sisällissodan 100-vuotismuistovuotta. 

Muistovuoden huhtikuussa hautamuistomerkin hoitoyhdistys julkaisi kirjailija Sirpa Kähkösen mikrohistoriallinen teoksen HUGO 1918. 
Nimilaatat kunnostettiin ja päivitettiin keväällä. 

9.6. järjestettiin Dragsvikin punavankimuistomerkillä Tie Tammisaareen 100 vuotta -muistotilaisuus, jossa muistopuheen piti arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen. Muistotilaisuudessa esitettiin myös yhdistyksen tilaisuutta varten tilaama, Tomas Takolanderin säveltämä kuoroteos "Tie" jonka esitti kuoro Koiton laulu. Tilaisuudessa paljastettiin myös muistolaatta tuntemattomissa haudoissa lepäävien vainajien muistoksi. 


Tilaisuuden jälkeen järjestettiin varuskunnan tiloissa muistoseminaari 

"Tie Tammisaareen" -seminaariin osallistui yli 700 osanottajaa. 
Samana iltana järjestettiin vielä KSR:n Rauhaniltamat, jossa esiintyi useita tunnettuja esiintyjiä. 

Tapahtumien yhteydessä on julkaistu kolme kirjaa ja lyöty mitali. 
Kansalaistoimikunnan toimesta julkaistiin kaksi asiaan liittyvää kirjaa. Tammisaari 1918 vuonna 1988, Henkilöstötappiot Suomen sisällissodassa vuonna 1998 -kirjat ovat toimittaneet Jouni Eerola ja Jari Eerola. Vuonna 2018 ilmestyi yhdistyksen Sirpa Kähköseltä tilaama teos Hugo 1918. 
Myös Tammisaari 1918 -mitali on lyöty. Mitalin suunnitteli Markku Laitakari. Mitalia on vielä saatavissa Kansan Sivistysrahastosta. Hugo 1918 -kirjaa on vielä saatavissa, muihin kirjoihin voi tutustua ainakin Työväen Arkistossa. Kirjastoista mainittuja kirjoja on lainattavissa ainakin Espoon Maakuntakirjastosta ja Työväen kirjastosta. 

Muistomerkin laajennus toteutettiin kansalaistoiminnan avulla 
Muistomerkin laajennuksen pystyttäminen 1988 ja silloin järjestettyjen tilaisuuksien kokonaiskustannukset, jotka olivat noin 600 000 mk (100 000 €), toimikunta hankki mm, kansalaisiin, puolueosastoihin ja ammattiosastoihin suunnatuilla keräyksillä sekä merkkien ja mitalien myynnillä. Myös opetusministeriö on myöntänyt kuhunkin tilaisuuteen avustuksen. 

Keräykset toteutettiin vapaaehtoisin voimin, eikä varsinaisia keräyskustannuksia ei ollut. Myös muu käytännön työ on tehty talkoovoimin. 

Tammisaaren kaupunki ja Tammisaari-rahasto yhteistoiminnassa 
Tammisaaren kaupunki , nykyään Raaseporin kaupunki, on jo useiden vuosien ajan alkaen 1963 huolehtinut muistomerkin pensasaidasta ja vuodesta 1971 myös nurmikentästä ja istutuksista. Muistomerkin ylläpito ja kunnostus oli muistomerkin pystyttämisestä vuoteen 1985 Entiset punakaartilaiset ry:n vastuulla ja sen jälkeen perustetun kansalaistoimikunnan ja Kansan Sivistysrahaston Tammisaari-rahaston hoitokunnan tehtävänä. Nykyään kunnossapidosta vastaa vuonna 2010 perustettu muistomerkin hoitoyhdistys.